Kuorma-auton ja yhdistelmäajoneuvon suurimmat sallitut mitat ja massat on säädetty ajoneuvoasetuksessa (1257/1992). Suomessa kuorma-auton leveys on enintään 2,60 metriä, korkeus 4,40 metriä ja yhdistelmän pituus 34,50 metriä. Yhdistelmän suurin massa on 76 tonnia.
Tämä opas käy läpi sallitut mitat, kokonaismassat, akselipainot ja telimassat vuonna 2026. Massa riippuu aina akselien määrästä, joten akselisto ratkaisee, paljonko kuormaa saa ottaa.
Suurimmat sallitut mitat
Kuorma-auton suurin sallittu leveys
| Ajoneuvo | Suurin sallittu leveys |
|---|---|
| Kuorma-auto ja perävaunu | 2,60 m |
| Ei lämpöeristetty ajoneuvo yli 22 m yhdistelmässä | 2,55 m |
| Linja-auto | 2,55 m |
Perävaunu saa ylittää vetoauton leveyden enintään 0,15 metriä. Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton leveyden etuakselin kohdalta mitattuna enintään 0,35 metriä.
Korkeus
Kuorma-auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,40 metriä. Raja koskee myös kuormaamatonta ajoneuvoa. Jos korkeus ylittää 4,20 metriä, kuljettajan ja kuljetusliikkeen on varmistettava, että reitillä pääsee kulkemaan ilman törmäysriskiä.
Korkeus rajoittuu usein alikulkujen mukaan. E75-reitillä alikulut ovat yleensä riittävän korkeita, mutta sivuteillä ja kaupunkien sisääntuloväylillä on matalampia rakenteita. Tarkista alikulkukorkeudet Väyläviraston kartasta ennen uutta reittiä.
Kuinka pitkä yhdistelmä saa olla?
| Ajoneuvotyyppi | Suurin sallittu pituus |
|---|---|
| Kuorma-auto (yksikkö) | 13,00 m |
| Kuorma-auto ja puoliperävaunu (N3-luokka) | 23,00 m |
| Auto ja keskiakseliperävaunu | 20,75 m |
| Kuorma-auto ja yksi tai useampi perävaunu | 34,50 m |
Pisin yhdistelmä on 34,50 metriä, ja kuormatilojen sisäpituuksien summa saa olla enintään 29,24 metriä. Se on sallittu ilman poikkeuslupaa 21.1.2019 alkaen. Aiempi 25,25 metrin raja koskee nykyisin lähinnä useammalla nivelellä varustettua linja-autoa.
Pitkien yhdistelmien säännöt, kuten pakolliset laitteet ja reitit, on koottu oppaaseen HCT-yhdistelmän mitat ja massat.
Suurimmat sallitut massat
Auton massa akselien mukaan
Yksittäisen kuorma-auton suurin massa määräytyy akselien lukumäärästä ja akselien varustuksesta. Paripyörät ja ilmajousitus nostavat rajaa.
| Akselien määrä | Perusraja | Korotettu raja |
|---|---|---|
| Kaksiakselinen | 18 000 kg | ei korotusta |
| Kolmiakselinen | 25 000 kg | 26 000 kg tai 28 000 kg ehdoilla |
| Neliakselinen | 31 000 kg | 35 000 kg ehdoilla |
| Viisiakselinen | 42 000 kg | ei korotusta |
Korotettu raja edellyttää esimerkiksi vetävän akselin paripyöriä ja ilmajousitusta. Lisäksi massa ei saa ylittää 20 tonnia lisättynä 320 kilogrammalla (neliakselinen) tai 350 kilogrammalla (viisiakselinen) jokaiselta 0,10 metriltä, jonka äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä.
Yhdistelmän kokonaismassa
| Yhdistelmän akselien määrä | Suurin sallittu massa |
|---|---|
| Auto ja keskiakseliperävaunu | 50 000 kg |
| 4 akselia | 36 000 kg |
| 5 akselia | 44 000 kg |
| 6 akselia | 53 000 kg |
| 7 akselia | 60 000 kg |
| 8 akselia | 64 000 kg |
| 8 akselia, paripyörät (vähintään 65 % perävaunumassasta) | 68 000 kg |
| 9 akselia | 69 000 kg |
| 9 tai useampi akseli, paripyörät (vähintään 65 % perävaunumassasta) | 76 000 kg |
| 10 akselia | 74 000 kg |
| 11 tai useampi akseli | 76 000 kg |
Taulukko koskee auton ja puoliperävaunun, auton ja varsinaisen perävaunun sekä auton ja usean perävaunun yhdistelmiä. Kuusi- tai useampiakselisessa yhdistelmässä ei lasketa mukaan ilmaan nostettua akselia eikä akselia, jonka massa on alle viisi tonnia. Yhdistelmätyyppien erot selviävät oppaasta yhdistelmätyyppien erot.
Suomen 76 tonnin enimmäismassa on Euroopan korkeimpia. Vertailuna: useissa EU-maissa raja on 40 tai 44 tonnia.
Yli 44 tonnin yhdistelmältä vaaditaan lisäksi vähintään 5 kilowattia moottoritehoa jokaista tonnia kohden. Yli 68 tonnin yhdistelmässä vähintään 20 prosenttia massasta tulee kohdistua vetäville akseleille.
Akselipainot ja telimassat
Paljonko akselille saa kohdistua massaa?
Akselipaino eli akselimassa on tiellä akselille kohdistuva massa. Raja on sama autolle ja perävaunulle.
| Akselityyppi | Suurin sallittu akselimassa |
|---|---|
| Muu kuin vetävä akseli | 10 000 kg |
| Vetävä akseli | 11 500 kg |
Teliakseli ja telin massa
Teli on kahden tai useamman akselin ryhmä, jonka akselit jakavat massan keskenään. Telin sallittu massa riippuu akselien määrästä, akselivälistä, paripyöristä ja jousituksesta.
| Auton teli | Suurin sallittu massa |
|---|---|
| Kaksiakselinen, akseliväli alle 1,0 m | 11 500 kg |
| Kaksiakselinen, akseliväli 1,0 m tai yli, alle 1,3 m | 16 000 kg |
| Kaksiakselinen, akseliväli 1,3 m tai yli, alle 1,8 m | 18 000 kg |
| Sama paripyörin ja ilmajousituksella | 19 000 kg tai 20 000 kg |
| Sama, kumpikin akseli paripyörin ja ilmajousitettu | 21 000 kg |
| Kolmiakselinen, akseliväli alle 1,3 m | 21 000 kg |
| Kolmiakselinen, akseliväli 1,3 m tai yli | 24 000 kg |
| Kolmiakselinen, vähintään kaksi akselia paripyörin | 27 000 kg |
| Perävaunun teli | Suurin sallittu massa |
|---|---|
| Kaksiakselinen, akseliväli alle 1,0 m | 11 000 kg |
| Kaksiakselinen, akseliväli 1,0 m tai yli, alle 1,3 m | 16 000 kg |
| Kaksiakselinen, akseliväli 1,3 m tai yli, alle 1,8 m | 18 000 kg |
| Kaksiakselinen, akseliväli 1,8 m tai yli | 20 000 kg |
| Kolmiakselinen, akseliväli enintään 1,3 m | 21 000 kg |
| Kolmiakselinen, akseliväli yli 1,3 m | 24 000 kg |
| Neli- tai useampiakselinen, akseliväli yli 1,3 m | 27 000 kg |
| Neli- tai useampiakselinen, ääriakselien väli yli 4,7 m (akseliväli yli 1,3 m) | 30 000 kg |
| Viisi- tai useampiakselinen, ääriakselien väli yli 6,7 m | 36 000 kg |
Neli- tai useampiakselisen perävaunutelin perusraja on 24 000 kg. Lisäksi telin yksittäinen akseli ei saa ylittää akselimassan rajaa.
Akselipainorajoitukset ovat ehdottomia. Ylityksestä voi seurata seuraamus ja ajoneuvon pysäyttäminen kuorman keventämiseksi.
Miten akselien määrä vaikuttaa kuormaan?
Akselien määrä on kuorma-auton tärkein massatekijä. Jokainen lisäakseli nostaa sallittua kokonaismassaa, koska kuorma jakautuu useammalle akselille.
Käytännön esimerkki: viisiakselinen yhdistelmä saa painaa 44 tonnia, kuusiakselinen 53 tonnia. Lisäakseli antaa siis yhdeksän tonnia lisää massaa, mutta vain jos kuormaa on riittävästi ja akseliväli täyttää telin ehdot.
Ajoneuvoasetus löytyy Finlexistä: Finlex, ajoneuvoasetus 1257/1992 (akselimassat 20 §, auton massa 21 §, yhdistelmän massa 23 §).
Erikoiskuljetukset
Jos kuorma tai ajoneuvo ylittää normaalit mitta- tai massarajat, kyseessä on erikoiskuljetus. Lupa haetaan Sisä-Suomen elinvoimakeskukselta, ja käsittelyaika on tyypillisesti neljästä kymmeneen työpäivää (Elinvoimakeskus, erikoiskuljetuslupa ja velvoitteet).
Lupa ei tarvita aina, vaikka normaalit rajat ylittyisivät. EU- ja ETA-valtiossa rekisteröidylle ajoneuvolle on omat leveys- ja pituusrajansa, joiden sisällä lupaa ei tarvita. Rajat, luvan tyypit ja saattoautovaatimukset on käsitelty oppaassa erikoiskuljetusluvat ja saattoautovaatimukset.
Painorajoitukset kelirikkoaikana
Keväisin monilla sorateillä ja vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä on painorajoituksia. Rajoitukset asetetaan tiekohtaisesti, eikä yhtä yleistä rajaa ole.
Painorajoitukset koskevat erityisesti:
- Yksityisteitä ja metsäautoteitä
- Vähäliikenteisiä maanteitä
- Siltoja, joiden kantavuus on rajoitettu
Tarkista voimassa olevat painorajoitukset Väyläviraston Liikennetilanne-palvelusta tai Fintrafficin kartasta.
E75-reitillä huomioitavaa
E75 (Nelostie) on suunniteltu raskaalle liikenteelle, ja reitin alikulut, sillat ja tiemerkinnät soveltuvat suurimmille sallituille yhdistelmille. Huomioitavaa:
- Kaikki Nelostien alikulut ovat vähintään 4,60 m korkeita
- Nelostien sillat kantavat 76 tonnin yhdistelmiä
- Kaupunkien ohikulkutiet (Lahti, Jyväskylä, Oulu) soveltuvat suurille yhdistelmille
- Kaupunkien keskustojen läpiajo voi olla rajoitettua pitkille yhdistelmille
Lue lisää E75-reitin rekkahuolloista ja palveluista.
Kuorman sidonta ja painon jakautuminen
Oikeat mitat ja massat eivät riitä, jos kuorma on sidottu väärin tai paino jakautuu epätasaisesti. Kuorman sidontaa säätelee Suomessa tieliikennelaki ja eurooppalainen standardi EN 12195, joka määrittelee sidontavälineiden lujuusvaatimukset ja sidonnan mitoituksen.
Sidonnan perusperiaatteet
Kuorman on kestettävä vähintään 0,8 g kiihtyvyys eteenpäin, 0,5 g sivuille ja 0,5 g taaksepäin. Tämä tarkoittaa, että pelkkä kitka ei riitä, vaan kuorma on aina sidottava mekaanisesti.
Sidontavälineiden (kuormaliinot, ketjut, kulmasuojat) nimellislujuus ja käyttöikä on tarkistettava säännöllisesti. Vaurioitunutta kuormaliinan räikkää tai kulunutta sidontapistettä ei saa käyttää.
Painon jakautuminen akseleille
Auton massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua ohjaaviin akseleihin, ja vähintään 25 prosenttia vetäviin akseleihin (Finlex, ajoneuvoasetus 1257/1992, 21 §). Liian vähäinen etuakselipaino heikentää ohjausta merkittävästi, erityisesti liukkaalla kelillä.
Painopisteen korkeus vaikuttaa suoraan ajoneuvon vakauteen. Korkeat kuormat, kuten konekuljetukset tai elementtikuljetukset, vaativat erityistä huomiota painopisteen sijaintiin. Nyrkkisääntö: mitä korkeampi kuorma, sitä tarkemmin paino on keskitettävä akselin keskelle.
Yleisimmät virheet kuorman lastauksessa
Painon keskittäminen yhteen kohtaan lavaa johtaa akseli- tai telipainon ylitykseen, vaikka kokonaismassa olisi sallittu. Toinen yleinen virhe on kuorman jättäminen liian taakse, jolloin etuakselin kuormitus laskee alle turvallisen rajan.
Kolmas toistuva ongelma on sidontavoimien alimitoitus. Kuljettaja arvioi tarvittavien kuormaliinojen määrän liian pieneksi, jolloin kuorma pääsee liikkumaan äkkijarrutuksessa tai väistötilanteessa. Tarkista akselipainot aina ennen lähtöä vaakalla tai ajoneuvon omalla punnitustoiminnolla.
Punnitus ja painon valvonta
Akselipainojen ja kokonaismassan valvonta on Suomessa järjestelmällistä. Kuljettajan vastuulla on tuntea ajoneuvonsa massat ennen tielle lähtöä. Punnitusmahdollisuudet vaihtelevat reitin ja terminaalin mukaan.
Punnitusasemat E75-reitillä
Nelostien varrella on useita kiinteitä punnitusasemia, joista keskeisimmät sijaitsevat Heinolan ja Jyväskylän välillä sekä Oulun eteläpuolella. Kiinteillä asemilla käytetään staattista vaakaa, joka mittaa akselipainot ja kokonaismassan ajoneuvon seistessä paikallaan.
Dynaamiset WIM-järjestelmät (Weigh-in-Motion) mittaavat painoa ajon aikana. WIM-anturit on upotettu tienpintaan, ja ne tunnistavat ylipainoiset ajoneuvot ilman pysäyttämistä. Väylävirasto on asentanut WIM-pisteitä vilkkaimmille väylille, ja järjestelmä ohjaa ylipainavat ajoneuvot tarkistuspaikalle.
Monet terminaalit ja logistiikkakeskukset tarjoavat omia ajoneuvovaakoja. Ennen reitille lähtöä kannattaa selvittää lähin punnituspiste, erityisesti kun kuormataan useasta pisteestä ja kokonaispaino kertyy vaiheittain.
Poliisin tienvarsipunnitukset
Poliisi suorittaa pistokoeluonteisia painonmittauksia siirrettävillä vaaoilla. Tienvarsitarkastuksessa mitataan jokaisen akselin ja telin painot erikseen. Mittauksessa sallitaan 2 %:n toleranssi staattisessa punnituksessa ja 5 %:n toleranssi dynaamisessa mittauksessa.
Ylipainosta seuraa seuraamus ja ajoneuvon pysäyttäminen kuorman keventämiseksi. Toistuvat ylitykset voivat johtaa kuljetusyrityksen liikenneluvan tarkistamiseen. Kuljettaja vastaa aina siitä, että ajoneuvo on laillisessa kunnossa.
Mitta- ja painomuutokset 2013 jälkeen
Suomen mitta- ja painorajat ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuoden 2013 asetusmuutos nosti yhdistelmäajoneuvojen suurimman sallitun massan 60 tonnista 76 tonniin, mikä oli Euroopan merkittävin painorajan korotus.
Korotus edellytti massiivista infrastruktuuri-investointia. Väylävirasto käynnisti siltojen vahvistusohjelman, jossa satoja siltoja vahvistettiin kestämään 76 tonnin kuormitukset. Erityisesti Nelostien sillat priorisoitiin vahvistusohjelmassa.
Painorajan nosto vaikutti myös kaluston suunnitteluun. Valmistajat kehittivät kevyempiä perävaunurakenteita, jotta hyötykuorma kasvaisi mahdollisimman paljon kokonaismassan noustessa. Alumiinirakenteiset perävaunut yleistyivät nopeasti.
Vuosina 2013 ja 2019 välillä pitkiä ja raskaita yhdistelmiä kokeiltiin poikkeusluvilla, ja kokeiluissa oli mukana myös yli 100 tonnin yhdistelmiä. Kokeilujen pohjalta 34,50 metrin yhdistelmä tuli sallituksi ilman erillistä lupaa 21.1.2019 alkaen. Massaraja pysyi 76 tonnissa.
HCT-kokeilujen tulokset ovat olleet lupaavia. Tutkimusten mukaan suuremmat yhdistelmät vähentävät kuljetuskustannuksia ja CO2-päästöjä tonnikilometriä kohden, kun ajoneuvon määrä tiellä vähenee.
Voimassa olevat mitta- ja massarajat on säädetty ajoneuvoasetuksessa (Finlex, ajoneuvoasetus 1257/1992).
Kansainväliset erot
Suomen 76 tonnin painoraja ja 34,50 metrin pituus ovat poikkeuksellisia Euroopassa. Keski-Euroopassa rajat ovat huomattavasti tiukemmat. Rajanylityksessä on tunnettava kohdemaan rajat tarkasti, sillä rangaistukset ylipainosta vaihtelevat maittain.
Painorajat maittain
| Maa | Suurin sallittu massa | Suurin sallittu pituus | Suurin korkeus |
|---|---|---|---|
| Suomi | 76 000 kg | 34,50 m | 4,40 m |
| Ruotsi | 74 000 kg | 25,25 m | 4,50 m |
| Saksa | 40 000 kg | 18,75 m | 4,00 m |
| Puola | 40 000 kg | 18,75 m | 4,00 m |
| Norja | 50 000 kg | 19,50 m | 4,50 m |
Rajanylityksen käytännön vaikutukset
76 tonnin yhdistelmä ei voi ylittää Suomen rajaa sellaisenaan mihinkään naapurimaahan Ruotsia lukuun ottamatta. Saksaan tai Puolaan ajettaessa kuorma on jaettava kahdelle yksikölle tai kevennettävä 40 tonniin. Tämä tarkoittaa käytännössä uudelleenlastausta raja-asemalla tai terminaalissa.
Ruotsiin ajettaessa tilanne on helpompi: mitat ja massat ovat lähes yhtenevät. Huomioi kuitenkin, että Ruotsin painoraja on 74 tonnia, eli 2 tonnia alempi kuin Suomessa. Norjaan ajettaessa sekä painoa että pituutta on pudotettava merkittävästi.
Käytännön vinkit rajanylityksiin
E75-reitillä liikennöiville kuljettajille kansainväliset kuljetukset suuntautuvat tyypillisesti Ruotsiin Tornion kautta tai Viroon lauttayhteydellä. Ennen rajanylitystä kannattaa tarkistaa kohdemaan ajantasaiset painorajat, sillä useat maat päivittävät säädöksiä säännöllisesti.
Saksan ja Puolan 40 tonnin raja tarkoittaa, että suomalaisella kalustolla ajetaan käytännössä vajaa puolet Suomen sallimasta kuormasta. Kuljetussuunnittelussa tämä on huomioitava jo lastausvaiheessa, jos kuorma jatkaa Suomesta Keski-Eurooppaan.
Lepoaikojen osalta kansainvälisessä liikenteessä sovelletaan AETR-sopimusta. Tutustu tarkemmin lepoaikasäädöksiin vuonna 2026.